Huh mikä postaustauko... toivottavasti täällä on viel jotain lukijoita?!
Koko kesä Suomeen paluun jälkeen on ollut niin monella tapaa yhtä hullunmyllyä, en ole ikinä kokenut näin ''hurjaa'' kesää, suuria pudotuksia syviin kuoppiin ja sieltä ylös kapuamista, hurjia mullistuksia, paljon on kerennyt tapahtua itselleni ja läheisilleni.
En tiedä tulenko tänne kaikesta tapahtuneesta sen kummemmin kertomaan, ehkä jossain vaiheessa jos koen sen tarpeelliseksi.
Tämä kesä on ollut niin suurta kasvua ja kehitystä minulle itselleni, enkä olisi koskaan Suomeen palatessani voinut aavistaakkaan mitä kaikkea tämä kesä tuo tullessaan, paljon on joutunut taistelemaan asian jos toisenkin puolesta, mutta kaikista vaikeuksista huolimatta olen tänä kesänä saanut kokea jälleen kerran niin paljon rakkautta, älyttömästi hyvää ja kaunista.
Tapahtui mitä vaan, rakkaus ei katoa koskaan.
Vaikka välillä on tuntenut itsensä niin heikoksi ja heiveröiseksi kaiken vaikean ja surun keskellä, silti tunnen ja tiedän että tänä syksynä olen taas paljon paljon vahvempi kuin koskaan aiemmin.
Lopulta aina kaikki ''huonotkin'' asiat kääntyy hyväksi, kaikella on tarkoituksensa, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin.
Kuinka ihanaa onkaan että mystinen muutoksien syksy on taas saapunut, se jos mikä saa hymyn huulilleni.
Tosiaan tänä kesänä on ollut niin paljon kaikkea muuta että blogi ei ole ollut todellakaan se ensimmäinen asia mielessäni.
Nyt ajattelin palata takaisin blogin ääreen ja alkaa julkaisemaan meidän reissukuvia, niitä nimittäin on melkoisen hurjasti ja haluaisin jo päästä kertomaan tuosta elämäni yhdestä upeimmasta kokemuksesta teillekkin!
Koko kesä Suomeen paluun jälkeen on ollut niin monella tapaa yhtä hullunmyllyä, en ole ikinä kokenut näin ''hurjaa'' kesää, suuria pudotuksia syviin kuoppiin ja sieltä ylös kapuamista, hurjia mullistuksia, paljon on kerennyt tapahtua itselleni ja läheisilleni.
En tiedä tulenko tänne kaikesta tapahtuneesta sen kummemmin kertomaan, ehkä jossain vaiheessa jos koen sen tarpeelliseksi.
Tämä kesä on ollut niin suurta kasvua ja kehitystä minulle itselleni, enkä olisi koskaan Suomeen palatessani voinut aavistaakkaan mitä kaikkea tämä kesä tuo tullessaan, paljon on joutunut taistelemaan asian jos toisenkin puolesta, mutta kaikista vaikeuksista huolimatta olen tänä kesänä saanut kokea jälleen kerran niin paljon rakkautta, älyttömästi hyvää ja kaunista.
Tapahtui mitä vaan, rakkaus ei katoa koskaan.
Vaikka välillä on tuntenut itsensä niin heikoksi ja heiveröiseksi kaiken vaikean ja surun keskellä, silti tunnen ja tiedän että tänä syksynä olen taas paljon paljon vahvempi kuin koskaan aiemmin.
Lopulta aina kaikki ''huonotkin'' asiat kääntyy hyväksi, kaikella on tarkoituksensa, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin.
Kuinka ihanaa onkaan että mystinen muutoksien syksy on taas saapunut, se jos mikä saa hymyn huulilleni.
Tosiaan tänä kesänä on ollut niin paljon kaikkea muuta että blogi ei ole ollut todellakaan se ensimmäinen asia mielessäni.
Nyt ajattelin palata takaisin blogin ääreen ja alkaa julkaisemaan meidän reissukuvia, niitä nimittäin on melkoisen hurjasti ja haluaisin jo päästä kertomaan tuosta elämäni yhdestä upeimmasta kokemuksesta teillekkin!
<3
Vuorissa/vuoristoissa on jotain niin kovin kiehtovaa, nautin kovasti olostani niiden ympäröimänä.
Ensimmäisinä viikkoina kuljimme jalan todella paljon ympäriinsä Splitiä, kävelimme helposti päivän aikana lähemmäs 15 km, halusimme seikkailla ja nähdä kaiken mahdollisen.
On hyvin hämmentävää laittaa tänne monen kuukauden takaisia kuvia ja kertoa niistä hetkistä ja ajoista tuolla, se tuntuu nyt jo niin kovin kaukaiselta.
Toisaalta muistan kaikki parhaimmat hetket hyvin elävästi päässäni ja on ihanaa valikoida tänne kuvia teidän nähtäväksi.
<3
VastaaPoista