Nyt taas paluu Italian tunnelmiin.
Tää postaus on ollut jo vähintäänkin kuukauden tääl luonnoksena oottamassa, mutta koska halusin laittaa tähän yhtiä tosi huippuja videoita ni en oo vielä tätä julkaissut..
MUTTA kappas kummaa ne videot on kadonnut jonnekin toiseen ulottuvuuteen ni tää postaus tulee nyt ilman niitä.
Elikkäs, menimme kerran ''Italian perheemme'' kanssa ihaniin juhliin kauniiden maisemien ympäröimään paikkaan.
Perheen miehet Matteo ja Peter soittivat bändissä ja yksi bändin jäsenistä järkkäsi kyseiset juhlat joka vuosi tuonne samaan paikkaan, jossain lähellä Firenzeä ja melko korkeuksissa se paikka oli.
Joitakin vuosia takaperin tämä bändin jäsen oli kuollut syöpään ja nykyään hänen ystävänsä järjestävät joka vuosi tuon juhlan hänen muistolleen.
Porukkaa siellä oli PALJON.
Siellä oli pieni kirkko ja kaunis spiraalin muotoinen puutarha, jossa kasvoi ties mitä ihania yrttejä!
Ilmeisesti paikan omistaja oli jonkinlainen munkki(?), en enää muista asuiko hän tuolla paikassa vaiko ei.
Ihanan valoisa ja ystävällinen mies hän joka tapauksessa oli.
Aluksi oli jumalanpalvelus tai vastaava ''kirkonmeno'', me emme osallistuneet tähän niin jäi epäselväksi mitä siellä tapahtui, juhla sisälsi myös rentoa hengailua ja kaikki toivat sinne kotoa jotain kasvisruokaa, jota olikin niin paljon että kaikki saivat mahansa täyteen!
Bändi esiintyi siellä ( Teemukin pääsi osallistumaan ja soittamaan rumpua! heidän esiintymisestään minulla olisi ollut niitä videoita joista olisi tosi hyvin nähnyt sen meiningin.. harmittaa kovasti että ne videot ovat kadonneet..)
Juhlan päätteeksi illalla pistettiin pystyyn kokko ja porukka tanssi bändin soittaessa.
Tässä on vain jotain vähäisiä rupuja kuvia, joissa on kuvia lähinnä maisemista, ei ihmisistä tai meiningistä yleensä mut ehkä näistä nyt jotain iloa on!
Tässä kuvassa näkyy se kirkko.
Spiraalinmuotoista puutarhaa.
Tää muuriporttihässäkkä oli ihan tajuttoman kaunis!
Ilmeisesti villisian pääkallo jaiks!
Istuin hämärässä.
Alkoi hetki, joka tuntui
kuin se ei loppuisi milloinkaan.
Hetkeksi hiljaisuus saapui luokseni
kuin olento ja huusi:
''Älä pelkää maailmaa''.
Istuimme hetken yhdessä
ja
avaruus katsoi meitä.
