Mulla on sydän
ja se toimii
ja takkuinen tukka mutta
hiukset kuitenkin

torstai 24. joulukuuta 2015

Rakkaudentäyteistä



Monta viikkoa on ollut älytöntä hässäkkää, on tullut juostua pää kolmantena jalkana, ihanaa yhden päivän olla paikallaan ja rentoutua.

Lunta ei tänne etelään tullut, mutta onneksemme olemme saaneet nauttia auringosta.

Aamulla syötiin kauramaitoon tehtyä riisipuuroa ja käytiin Unan kanssa pitkä lenkki metsässä, kallioilla ja meren äärellä.
Maittava jouluateria on syöty meidän ihanassa kodissa ja suklaatakin riittää yllin kyllin.

Nyt on sauna lämpeämässä ja takassa tuli, saunan jälkeen voi rojahtaa sohvalle jouluelokuvan pariin.

Huomenna alkaakin pakkaaminen Portugalin reissua varten, onneksi kerkesi yhden päivän huilata ennen tulevaa matkaa.

Tapaninpäivänä lähdemme bussilla Helsinkiin ja lauantai-sunnuntai välisenä yönä lähtee lento kohti Lissabonia mistä matkamme jatkuu Sesimbraan.

Huhhuh, alkaa jo jännittää.
Tämä on siiis viimeinen blogikirjoitus tälle vuodelle, palaan tänne reissun jälkeen, eli vasta tuossa tammikuun puolen välin tienoilla.

Oikein ihanaa joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille ruudun toiselle puolelle <3! 



























On joulussa tuoksua, lämpöä ja taikaa.
On joulussa hitunen mennyttä aikaa.

<3

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Kohti uusia seikkailuja



Nyt olisi luvassa viimeinen Italiapostaus puhelinkuvien merkeissä.
Sekalaisesti kuvia Italian ajaltamme sekä Teemun että mun puhelimen kuvina.
Kuvien lisäksi myös erittäin pitkä ja sekava selostus matkastamme :D 





































Loppuvuodesta 2013 päätettiin että viimein lähdetään yhdessä reissuun ulkomaille, ilman mitään erityistä päämäärää.
Pohdittiin pitkään mihin lähdettäis  ja päädyttiin Kroatiaan, ostettiin lennot ja irtisanottiin Turun asunto, ei meillä ollut mahdollista pitää kämppää samaan aikaan kun reissattiin, tosiaan kun meillä ei ollut mitään käsitystä kuinka kauan aiomme reissussa olla.
Helmikuu 2014 oli viimeinen kuukausi Turussa, maaliskuu asuttiin vanhempien luona Raahessa ja 3.4. 2014 lähti

 lento Helsingistä Kroatiaan.
Kohti meidän suurta seikkailua.
Tää oli mulle ensimmäinen lento ja ensimmäinen ulkomaanmatka(Ruotsia lukuunottamatta).
Voi miten paljon kaikkea kerettiinkään siinä kokea, Balkanilla viivyimme noin 3-4 viikkoa, kävimme sinä aikana myös mutkan Bosnia & Hertsegovinan puolella roadtrippailemasa.
Nähtiin Kroatian vuorilla pieniä idyllisiä kyliä.
Tuli vietettyä pari kylmää ja märkää yötä taivasalla, rakastuin ihanaan katukoiraan Hertsegovinassa,
näin niin uskomattoman kauniita maisemia että kaikkea sitä miettiessä ajattelen että olenko vain uneksinut?
Koin paljon jännitystä, uutuuden viehätystä, rakkautta, kauneutta myös ahdistusta, pelkoa, itkua ja ikävääkin.
Oli unohtumattomia kohtaamisia erilaisten ihmisten kanssa.
Sain joogata Kroatian auringon alla meren rannalla ja talon katolla, sain katsella auringonlaskua valkoisilla kallioilla turkoosin meren äärellä.
Lista olisi loputon jos todella haluaisin kirjoittaa kaiken mitä Balkanilla koin ja sen jälkeen tuli vielä kuukausi Italiassa.

Split alkoi kyllästyttämään ja rahat loppumaan, mitäs seuraavaksi?
Tein tunnukset Work away sivustolle, siellä voit tehdä itsellesi käyttäjän ja hakea töitä ympäri maailman, työtä vastaan saat majoituksen ja ruoan.

Katseltiin paikkoja sekä Kroatiasta että Italiasta, Kroatiassa niitä ei ollut paljon ja minä ainakin kaipasin jo jotain muuta.
Keskityin etsimään mahdollista seuraavaa paikkaa Italiasta ja niitähän riitti..
Tein minulle ja Teemulle yhteisen profiilin ja kirjoitin meistä esittelyn ja lähetin sen kaikkiin niihin paikkoihin jotka meitä kiinnosti.

Yksi ilmoitus kiinnitti erityisesti huomiomme, siinä oli iloisen näköinen joukko, kaksi naista ja kaksi miestä pienen lapsen kanssa, kaikki nauroivat kuvassa ja tekstissä luki jotain tähän suuntaan:
''Tule osaksi meidän perhettä, rakastamme meditaatiota ja musiikkia''.
Kaiken lisäksi he olivat kaikki vielä kasvissyöjiä, se jos mikä helpotti kovasti asioita.
Perheenisä Matteo laittoi minulle viestin että enemmän kuin mielellään he ottaisivat meidät kotiinsa asumaan ja auttamaan heitä lapsen - ja puutarhanhoidossa.

Muistan sen hetken yhdessä Splitin puistossa kun soitan äitille ja sanon
''Me lähdetään Toscanaan!''.
Oon koko ikäni haaveillut Italiasta, etenkin Toscanasta ja yhtäkkiä se oli vain ajan kysymys kun muuttaisimme sinne hetkellisesti.

Meni varmaan vuorokausi kun löydettiin laiva joka menee Kroatiasta Italiaan, matkan tarkkaa aikaa en muista mutta jotain kymmentä tuntia se oli, eikä meillä ollut edes hyttejä, nukuttiin muutama tunti laivan käytävillä.
Niin me ylitettiin Adrianmeri yhdessä yössä ja saavuttiin Anconaan, sieltä jatkoimme matkaa junalla  Bolognaan, siellä vaihdoimme junaa ja menimme Pratoon ja Pratosta matka jatkui Luccaan.
Yhden päivän aikana matkustettiin aikamoinen matka, vain vuorokausi aiemmin oltiin vielä Kroatiassa ja siinä me seisotaan Luccan rautatieasemalle ja odotetaan miestä jota ei olla koskaan tavattu, vaihdettu vain  muutamat mailit ja tekstiviestit.

Laiturille saapuu leveästi hymyilevä mies jolla on pörröinen lyhyt tumma tukka ja jonka takaraivosta roikkuu muutama rasta.
 Me mennään juna-asemalta heidän kotiinsa Farnetaan(kuuluu siis Luccaan mut on vähän syrjemmässä kaupungista) hänen mintunvihreällä vanhalla Fiat pandalla.

Toi koko tilanne oli jotenkin niiiin hämmentävää, siellä me sit istuttiin illallisella Matteon ja hänen espanjalaisen vaimonsa Elisan kanssa ja ihmetellään vaan et miten me tänne päädyttiin.

Siellä vietettiin seuraavat neljä viikkoa Matteon, Elisan, Rion, Eleonoran ja Peterin kotona.
Hoitaen pientä Riopoikaa ja tehden töitä kasvimaalla.
Kuljettiin Teemun kanssa tandemilla ympäriinsä Luccassa ja tutkittiin paikkoja.
He veivät meitä ystäviensä järjestämiin juhliin, myös heillä oli usein ystäviä illallisella ja syötiin kaikki saman pöydän ääressä, käytiin Firenzessä ja Pisassa, tehtiin retkiä myös pienempiin lähikaupunkeihin.

Erityisesti mieleeni on jäänyt yksi taianomainen ilta, silloin kirjoitin facebookkiin tällaisen tekstin:

''Huhhuijaa taas tätä kaikkeuden ihmeellisyyttä, en usko että sitä sanoilla pystyy kovinkaan hyvin selittämään, mutta yritän silti. Oltiin iltakävelyllä, meitä ympäröi pimeys, sellainen pimeys jossa näki selkeästi kulkea, upeiden Toscanan vehreiden vuorten siluetit ja jossain kaukana korkealla vuorilla riehui ukkonen niin että taivas välkkyi oranssina. Pelloissa oli tulikärpäsiä, niitä oli niin paljon ja ne loistivat niin kirkkaasti, liikkuen samalla aivan kuin ne olisivat tanssineet. Ainoat äänet mitä ympärilläni kuulin oli heinäsirkkojen äänekäs sirkutus ja rakkaani ukuleleen soitto.''

Eräs toinenkin erikoinen hetki on jäänyt mieleeni varmasti ikuisiksi ajoiksi, siitäkin raportoin facebookkiin:

''Tän ulkomaan reissumme aikana ollaan nähty monenmoisia elukoita; liskoja, vuohia, lampaita, lehmiä, aaseja, kanoja, kalkkunoita, pupuja, tulikärpäsiä, tietysti paljon kaikkia ihania hauvveleita ja katteja, kaiken kokoisia ja näköisiä öttimönkiäisiä ja jopa villisikoja!Näin eläinrakkaana ihmisenä se on ollut oikein ihanaa, mutta viime yönä meni kyl jo ehkä vähän yli tämä eläimiin tutustuminen.. Heräämme hulluun kolinaan niinkuin joku yrittäisi päästä meidän huoneeseen sisään, vähän aikaa ihmeteltyämme jatkamme unia, kunnes hetken päästä havahdumme siihen kun JOKIN pomppaa sängylle ihan jalkani viereen säkkipimeässä huoneessa, paniikissa valo päälle ja syyllistä etsimään, joka sitten löytyi sängyn alta, järjettömän hellyyttävä hiiri(mikä ei ollut pieni..) jota sitten jokunen hetki pyydystettiin, ne kun ovat niin nopeita ja älykkäitä. Ei siinä, nauratti se touhu aika kovasti ja lopulta hiirikin pääsi ulos vapauteen!:)''

Rakastuin Italiaan, Toscanaan, osa sydämestäni jäi sinne, niin kauan sinne halusin ja kun sinne viimein pääsin ja hetken viivyin, jäi syvä kaipaus.
Kova tarve ja halu päästä vielä takaisin ja tutustua paikkoihin enemmän.
Minua viehätti Italian luonto, arkkitehtuuri, ruoka, kieli, ihan kaikki!!
Kuinka upea mahdollisuus meillä oli tutustua tuohon maahan ja kulttuuriin asumalla sieltä kotoisin olevien ihmisten kanssa, heidän kotonaan, mitä kaikkea he meille näyttivätkään ja mitä kaikkea he olisivat vielä voineet näyttää jos olisimme viipyneet pitempään.
He ottivat meidät avosylin osaksi perhettään.
Olen siitä todella kiitollinen, niinkuin koko tuosta reissusta..
Se on ollut hienointa mitä olen tähän astisessa elämässäni saanut kokea.

Olen kirjoittanut jo ihan älyttömän romaanin ja vielä riittäisi vaikka mitä kerrottavaa, mutta ehkä tämä riittää, ihan kaikkea en voi enkä haluakaan tän enempää avata.

Olen ylpeä meistä, että olimme rohkeita, ennakkoluulottomia ja lähdimme seikkailuun vailla suunnitelmaa tai päämäärää.
Opin tuolla reissussa niin paljon uutta itsestäni, muista ja maailmasta.
Kiitos kiitos kiitos kaikkeus, tiedän että tuot lisää upeita seikkailuja eteemme. <3

Pahoittelut sekavasta selostuksesta :D ( jos joku tän jaksaa lukea), sen kummempia miettimättä halusin kertoa tästä kokemuksesta, kertoa vain sen mitä sydämessäni ja mielessäni juuri nyt on tätä kokemusta muistellessani.


Reissupostauksia selailessani huomasin että aika vähän olen mitään kirjoittanut ja osittain olosuhteiden pakosta reissupostausten julkaiseminen venyi ja venyi mikä aiheutti sen että kovin vähän oli mitään kirjoitettavaa, enään kun asiat eivät olleet niin tuoreessa muistissa.
Toivon silti että kuvat ja vähäisetkin kertomukset ovat antaneet teille jotain iloa. <3

Kokosin kaikki reissupostaukset tähän järjestykseen, jos et ole kaikkia nähnyt tai jos haluat katsoa ne järjestyksessä uudelleen!

Mielelläni ottaisin palautetta tästä ''juttusarjasta'' :D miksi sitä nyt kutsuisikaan...

Olemme lähdössä 10 päivän päästä Portugaliin ja sieltä tulee varmasti paljon kuvia ja tarinointia ja haluaisin että kuvat ja postaukset muutenkin olisivat laadukkaampia kuin mitä nämä olivat.
Joten palaute auttaisi minua niitä toteutettaessa!

Kroatia/Bosnia & Hertsegovina:

1. http://uno-de-esos-dias.blogspot.fi/2014/06/niin-paljon-nahtavaa-maailmalla.html

2. http://uno-de-esos-dias.blogspot.fi/2014/06/happee-vetamalla-ihminen-paranna.html

3. http://uno-de-esos-dias.blogspot.fi/2014/09/love-is-my-religion.html

4. http://uno-de-esos-dias.blogspot.fi/2014/09/shalalala.html

5. http://uno-de-esos-dias.blogspot.fi/2014/09/valo-kaukainen.html

6. http://uno-de-esos-dias.blogspot.fi/2014/09/matkamies-lauluja-laulaa.html

7. http://uno-de-esos-dias.blogspot.fi/2014/09/bosnia-hertsegovina.html

8. http://uno-de-esos-dias.blogspot.fi/2014/09/nain-mina-vihellan-matkallani.html

9. http://uno-de-esos-dias.blogspot.fi/2014/10/jammailua-trogirissa.html


10. http://uno-de-esos-dias.blogspot.fi/2014/11/kroatian-koti.html


11. http://uno-de-esos-dias.blogspot.fi/2014/11/minulle-jaa-kertomus.html



Italia: 
   1. http://uno-de-esos-dias.blogspot.fi/2014/12/taa-maailma-on-vihaan-kyllastynyt.html

2. http://uno-de-esos-dias.blogspot.fi/2015/01/kumman-todellinen-uni.html

3. http://uno-de-esos-dias.blogspot.fi/2015/01/spend-your-life-doing-strange-things.html

4. http://uno-de-esos-dias.blogspot.fi/2015/01/kulkijan-laulu.html

5. http://uno-de-esos-dias.blogspot.fi/2015/01/ympari-mennaan-ja-yhteen-tullaan.html

6. http://uno-de-esos-dias.blogspot.fi/2015/01/kauniit-on-pilvet.html

7. http://uno-de-esos-dias.blogspot.fi/2015/03/ala-pelkaa-maailmaa.html

8. http://uno-de-esos-dias.blogspot.fi/2015/07/back-to-italy.html

9. http://uno-de-esos-dias.blogspot.fi/2015/08/kaiken-ehka-saan-mut-kaiken-joudun-pois.html

10. http://uno-de-esos-dias.blogspot.fi/2015/09/italy-italy-italy.html

11. http://uno-de-esos-dias.blogspot.fi/2015/09/fantastinen-firenze.html

12. http://uno-de-esos-dias.blogspot.fi/2015/10/jos-laiva-horisontin-takaa-saapuis.html

13. http://uno-de-esos-dias.blogspot.fi/2015/11/make-home-down-there.html

14. http://uno-de-esos-dias.blogspot.fi/2015/11/pisa.html

15. http://uno-de-esos-dias.blogspot.fi/2015/11/balbano.html

16. http://uno-de-esos-dias.blogspot.fi/2015/11/let-sky-fall.html

17. http://uno-de-esos-dias.blogspot.fi/2015_12_01_archive.html


Kiitos teille mielenkiinnosta ja kärsivällisyydestä <3