Mulla on sydän
ja se toimii
ja takkuinen tukka mutta
hiukset kuitenkin

perjantai 5. syyskuuta 2014

Valo kaukainen


Menevii ja tulevii, kuka niitä murehtii.


Voi tuota turkoosia merta kaipaan niin kovin.


Ja valkoisia kallioita..






Värkättiin kauan että saatas kamera hyvään kohtaan pysymään kalliolla jotta saatais hyvä yhteiskuva, meidän iloksi ohikulkeva nainen näki epätoivoisen räpellyksemme ja tarjoutui ottamaan meistä kuvan.

Hän, sai mut nauramaan, hän.
Hän sai mut laulamaan, hän,
antoi mulle sävelmän.

3 kommenttia:

  1. Voi Fanni nää kuvat on niin kauniita ja toi tunnelma välittyy täydellisesti!!! Aiijjaij maailma on kaunis!

    VastaaPoista
  2. Oi kiitos Saakku!mä oon ollut niin ärsyyntynyt kun mun kameralla saa nii huonolaatuisia kuvia mut onneksi ne sentään tunnelmaa välittää :)

    VastaaPoista

Kiitos kun ilahdutit päivääni kommentilla! :--)