Mulla on sydän
ja se toimii
ja takkuinen tukka mutta
hiukset kuitenkin

sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Hetkeksi hiljaisuus saapui



Mun sisimmän valtas täys rauha kun kävin näitä kuvia läpi.
Toi paikka oli niin uskomattoman upea, henkeäsalpaavan kaunis.
Tunnen sisimmässäni sen täyden vapauden ja onnen tunteen jonka tunsin tuolla tuolloin.
Vihreetä vihreetä vaan.
Pojat ois halunnu mennä taas merelle mut me tytöt saatiin tahtomme läpi kun haluttiin mennä puskiin!
Onneks mentiin!
Sopivasti vielä auringonlaskun aikaan, vaikka olikin vähän pilviä ni kyl se aurinko sieltä pilkotti kauniisti.






 Kiitos kuvasta Johannalle. 
 Kiitos kuvasta Johannalle.
 Kiitos kuvasta Johannalle.

Kiitos kuvasta Johannalle.

Ja vielä tästäkin kuvasta kiitokset Jossulle <3



 Tällaista vihreyttä ja vehreyttä kaipaa kyllä tän loskasään keskellä.
 








 Arvatkaa mikä tää oli!!!
Hämähäkin koti, ne oikeesti rakentaa tollasen tosi syvän onkalon ja siihen tulee tollane ovi ja kaikkee!
Ei oo nuin älykkäit hämppiksii Suomesa ;)


 Satupuu.



 Villisian jälkiäkin näkyi!
Teemu onnistui mua huijaamaankin tuolla.. se heitti mun takana jotain kiviä pusikkoon saaden puskat rapisemaan..
Uskotteli mulle että se ei tehny sitä ja mä olin oikeesti ihan paniikis et villisiat on meidän kintereillä :D 


Avaruus katsoi meitä.

3 kommenttia:

  1. Tossa paikassa kyllä sielu lepää <3 niin henkireikämesta!

    VastaaPoista
  2. Tuohon puskaan kyllä lähtisin!!
    ♥ Paitsi että ahdistun kuoliaaksi tosta hämpin kodista :,DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksi!!! pelottaako liian älykkäät hämppikset ;) enemmän kuule pitäs pelätä villisikoja!

      Poista

Kiitos kun ilahdutit päivääni kommentilla! :--)