Mulla on sydän
ja se toimii
ja takkuinen tukka mutta
hiukset kuitenkin

tiistai 2. helmikuuta 2016

Ei sateet viimat ja tuulet ole ketään varten enempää kuin muitakaan




Kuvia taas merenranta seikkailuilta Sesimbrasta.
Tuolloin oli kunnon myrsky, tuolla rannalla ollessa oikeesti tuntu välillä et henki salpaantuu siitä tuulen kovuudesta.
Se tuli niin kovasti päälle.
Eteenpäin liikkuminen oli oikeasti työlästä.

En halunnut muokata kuvia yhtään koska musta tuo valo ja tunnelma oli niin mielettömän mystinen ja jotenki jopa aavemainen, niin synkkänä ja harmaana silti mielettömän kaunis.





Kiitos kuvasta Johannalle.





Kiitos kuvasta Johannalle.
Kiitos kuvasta Johannalle.
Kiitos kuvasta Johannalle.



 Myrskypilvien välistä aurinko paistoi tehden maisemasta todella maagisen näköisen.







On hiljaisuus ja öinen huuto,
pauhua saman häkeltyneen sielun.


4 kommenttia:

  1. Vau mikä tunnelma, varmasti oli paikan päällä ihan uskomatonta! ♥ Ihana kun tossa ekassa kuvassa näkyy sadepisaroita kameran linssillä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli se aika mieletön, tunsi ittensä kovin pieneksi kun yritti pysytellä pystyssä siinä tuulessa ja suuri meri siinä vieressä pauhas ihan älyttömän korkeine aaltoineen.
      Hihii tuo eka kuva itseasias on otettu autosta joten pisarat on auton ikkunas :D

      Poista

Kiitos kun ilahdutit päivääni kommentilla! :--)