Mulla on sydän
ja se toimii
ja takkuinen tukka mutta
hiukset kuitenkin

torstai 14. tammikuuta 2016

Ylistyslaulut soivat tänään meille



Yks kaunis aurinkoinen päivä mentiin katsomaan paikkaa nimeltä Capo Espichel, se oli aivan mielettömän upea niemi(?) Sesimbrassa Atlantin valtameren äärellä.
Siel oli niiin hienoi rakennuksia ja ne maisemat.. huh, ei sille oo mtn sanoja..
NIIIN ja yks nähtävyys siel oli dinosauruksen jalanjäljet... niih, pystyn kuvittelee ne tyypit kävelee tonne.
Kuvat kertoo niin paljon enemmän joten täs melko pläjäys!
Tässä sekä minun että Johannan ottamia kuvia.













































Täs ois yks jalanjälki, mul ei oo kauheen hyviä kuvia niistä, olin nii lumoutunu tosta merestä ja tuosta kuinka korkeella me oltiin et jalanjäljet jäi toiseksi siinä : D





Tuol ylhäällä kallion reunalla oli ihan käsittämätöntä.. en voi mitenkää kuvailla sitä tunnetta.
Jotain niin uskomatonta..
Totaalinen Zen-tila.
Oivallus siitä että kaikkihan on ihan hyvin ja kuinka pienen pieni mä oon täs kaikkeudes ja silti niin tärkeä osa kokonaisuutta.






Unohdimme miten päädyimme tänne.
Unohdimme minne täältä aioimme.
Muistamme meren,
se on Atlantti.
Muistamme nimemme,
jos oikein yritämme.


8 kommenttia:

  1. <3 Wauu, nyt tuntuu ihan uskomattomalta että just oltiin tuolla! Mun lentoonlähtökuva näyttää vähä siipirikkoselta, vammakäsi :'D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nii mustaki.. kävin nuita kuvia läpi ja tuli vaan sellane et ääääh en haluu olla täällä : D hahahaa ooppa hiljaa apina :D

      Poista
  2. no huh - ei ole ihan pieni tassun jälki :)

    VastaaPoista
  3. Niin vihreitä kasveja ja sinistä vettä!! Kyllä sitä välillä kipeesti kaipaa värejä tänne kaiken valkosen keskelle...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä.. oli kyl hulluu olla jossain mis on niinku talvi.. mut siel on iha vihreetä ja kukkii ja kaikkee.. whaat?!

      Poista
  4. Upeita maisemia! ^^

    Miten teidän koira sen aikaa kun olitte reissussa? Kuitenkin aika pitkä reissu oli? Ootte niin seikkailuhenkisiä, että oottehan ottanut sen huomioon, että tulevaisuudessa ei voikaan lähteä kuukausia kestäville reissuille. Ettei hauvalle käy kuin teidän edelliselle, että vaihtaa kotia tiuhaan tahtiin. Älä pahalla ota tätä, varmasti hyvin koiralla on asiat uudessakin kodissa, mutta kyllä se asenne eläimen ottaessa tulisi olla se, että tässä sitoudutaan nyt jopa vuosikymmeniksi eläimeen ja tämä on nyt eläimen loppuelämän koti eikä sitä hyljätä pitkiksi aikoja toisten huolehdittavaksi :/ Toki toinen koira sopeutuu uuteen paikkaan paremmin kuin toinen, mutta varmasti stressaavaa erota ihmisistä, johon on kiintynyt ja joutua uuteen paikkaan.

    En todellakaan pahalla tarkoita enkä epäile että olisitte huonoja omistajia koiralle! Toivotankin mukavaa talvea ja kevään odotusta teille koko porukalle ja rapsutuksia hauvalle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei!
      Ystäväni yöpyi meidän kotona ja hoiti koiraamme tämän kahden viikon ajan.
      Olen kyllä täysin sitounut antamaan koirallemme loppuelämän kodin ja reissaan ja elänkin täysin sen mukaan.
      Edellinen koira ei ollut minun oma koirani, hän oli minulla sijoitushoidossa sen aikaa mitä oli, joten hänen monet kodinvaihtonsa ei ollut minusta kiinni.
      Tarkoituksenakaan ei ollut että kyseinen koira olisi jäänyt meille loppuelämäksi, vain siksi aikaa että hänen edellinen omistaja saisi elämäntilanteensa rauhallisemmaksi mutta siihen kuvioon ei sitten enää tämä koira mahtunut.
      Joten minä hommasin hänelle uuden loppuelämän kodin.
      Jossa hän voin tällä hetkellä oikein hyvin.

      Minulle eläimen hyvinvointi on kaikki kaikessa.

      En ota tätä itseeni tai loukkaanu, mutta toivon että asioista ensin ollaan oikeasti perillä ennenkuin mitä
      tahansa kirjoitetaan.
      ''kyllä se asenne eläimen ottaessa tulisi olla se, että tässä sitoudutaan nyt jopa vuosikymmeniksi eläimeen ja tämä on nyt eläimen loppuelämän koti eikä sitä hyljätä pitkiksi aikoja toisten huolehdittavaksi :/''
      Tämä kyseinen lause kun ei liity minuun mitenkään, minä en ole tällä tavalla toiminut ikinä.

      Olen antanut sitä tarvitsevalle eläimelle väliaikaisen kodin jonka jälkeen hommanut sille loppuelämän kodin.
      Nyt minulla on ensimmäinen ihan oma koira, joka tulee koko elinikänsä olemaan minulla.

      Siitä että olen kaksi viikkoa reissussa minun ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa, kyllä ihmiset saavat lomailla vaikka eläin kotona asuisikin.
      Kyllä koiran pitää tottua olemaan myös muiden ihmisten kanssa.
      En minä voi 24/7 olla hänen kanssaan koko elämää.
      Suurimman osan ajasta kyllä nykyisessä elämäntilanteessani olen ja annan koiralleni niin paljon aikaa ja huomiota että olen kahden viikon loman ansainnutkin.
      Ei sillä että olisit tarkoittanut ettenkö olisi ansainnut.

      Kaikkea hyvää sinulle!

      Poista

Kiitos kun ilahdutit päivääni kommentilla! :--)